Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi atorfeqarneq
Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi pikkorissunik pimoorullugulu suliniartunik atorfinitsitsisarpugut inuiattut pingaarutilimmik suliassamik naammassinneeqataasussanik taamatulli Danmarkimi inuit inatsisitigut illersugaanerannik pingaartitsisuunerup tatigineqarneranik tunngavilersuisuullutik.
Suleqatigiinnik atorfinitsitsisarpugut suliassaminnut pikkorissunik inuttullu inarlerniagassaanngitsunik. Pingaartipparput suleqatigut tunngaviusumik attaviitsuunitsinnut, kinaassusersiunnginnitsinnut, tunngavilersuilluarnitsinnut kiisalu pitsaasumik angusaqarniartarnitsinnut pingaartitsisunik.
Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi sulisut 40-t missaaniippugut tassaallutillu misissueqqissaarisartut, allaffeqarfinni sulisut, ilinniagaqarlutik ikiortit, inatsisilerituut allallu ilisimatusarnermut ilinniagallit (nittartakkami sulisut ilaat ilisaritissavagut). Suliffipput persuarsiorpalaanngitsumik ingerlanneqarpoq suliassanik pikkorissumik, pimoorussinikkut kiisalu suleqatigiinnikkut ingerlatsisunik.
Suleqatitaaraangatta aallarniutaasumik suliassanik pikkorissarneqartarpoq suliffimmullu iserluarnissaa anguniarneqarluni. Pingaartitaraarput suleqatitaat tikilluaqqusaanermik misiginissaat Politiinullu Naammagittaalliuuteqartarfimmi sulisutut aallartilluarnissaat. Pingaartitaraarput suleqatit tamarmik atugarissaarnissaat ineriartornissaallu kiisalu suliatsinni pitsaasumik avatangiiseqarneq eqaatsumillu suleriaaseqarneq inuttullu ineriartortitsinernik periarfissiinnerit pingaartitaralugit.
Det Uafhængige Tilsyn med Bevismidler (Bevismiddeltilsynet) illoqatigaarput taamaattumilli suleqatit pimoorussisut pikkorissullu Bevismiddeltilsynet-miittut suleqatigaagut. Tamattalu immikkut suliaqartuulluta attaviitsuunitsinnilu tunngaviusunik naleqartitatsinnik atugaqatigiippugut immitsinnullu ataqatigiinnitsinnut pingaartitsisuulluta.
Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfiup anguniagaraa tamalaanik tunuliaquteqartunik sulisoqarnissani. Taamaattumik soqutiginnittunik qinnuteqartoqarnissaa kissaatigaa naak politiinut tunngasuunngikkaluanik ilinniagaqarsimagaluaraanni. Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfiup kajumissaarivoq kikkulluunniit ukiut, suiaassutsit, upperisat imaluunniit immikkut inuiaassutsit apeqqutaatinnagit qinnuteqaqqullugit.
Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi sulisut ilai uani naapikkit
Annette – Saaffiginnittarfimmiu
Illit Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi sulerisuuit?
Overassistentiuvunga Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfiup Bevismiddeltilsynillu saaffiginnittarfiani sulisuullunga – taamaalillunga siullerpaallunga innuttaasut naapillugillu suliassiissutit tigusarlugit. 2016-mili sulilerpunga siornatigulli namminersortut assigiinngitsut suliffeqarfiitaanni saaffiginnittarfinni suliffeqarsimallunga.
Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi suna nuannernerpaava?
Ulluinnarni unamminartorpassuaqarpoq ilaatsigummi misigissuserpassuit inissaqartittariaqarnarput naammagittaalliuuteqarniartunik oqaloqateqaraanngama. Misilittakkakkalu naapertorlugit unamminartut pissanganartut naammassiniartarpakka. Siunnersuilluarsimallunga innuttaasut sumut saaffiginninnissaannut ilitsersorsimagaanngakkik ulloqarluartarpunga.
Attuumaffippassuaqarpunga kikkullu tamaasa oqaloqatigisarpakka suliassiissutit ingerlateqqinnissaat pillugit – qujanartumillu suleqatigiit tamatta nuannersumik attaveqaqatigiittarpugut. Tamatta ikioqatigiittarpugut.
Henrik – Misissueqqissaarisartutoqaq
Illit Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi sulerisuuit?
Misissueqqissaarisisartutoqaavunga siornatigulli ukiuni 10-ni ilaatsigut Østjyllands Politiivisa ikiaroornartulerininernut kiisalu aaqqissuusanik pinerluttuliortarnernit immikkoortoqarfiani sulinikuullunga. Ilagisartakkannit Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfik pillugu tusartarnikuuara – taamaalillunga alapernaaffigilersimavara suliffittut qanoq innersoq. Aammattaaq kajumigilersimavara suliaammata ullut tamaasa inuiaqatigiit akornanni suliassat pingaaruteqarluinnartut – isumaqarama politiinut tatiginninneq pingaaruteqarluinnartuusoq.
Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi suna nuannernerpaava?
Ullut tamaasa suliassat unamminartoqarluartut takkuttarneri nuannaraakka. Suut tamarmik inunnut tunngasuupput – qanorluunniit innuttaasoq imaluunniit politeeq akinni issiappat. Suliannit pingaarnersaavoq sullissat tamarmik eqqissisimanartumik sullinnissaat taamatulli suut tamaasa peqqissaartumik ilanngullugit.
Suliffiuvorlu nuannersoq immitsinnut nalunngilluaratta. Qanorluunniit suliaqaqatigiit akornitsinniikkaluarpat imaluunniit sulisut tamat akornitsinni. Iluaqutaalluarpoq akornitsinni nalunngilluaratta – aamma pissutsitsigut. Inatsisilerituunut imaluunniit allanik sulialinnut suleqateqarneq ungasinngisaannarpoq.
Signe – Immikkut ittunik sammisalinnut siunnersorti
Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi sulerisuuit?
2017-mi Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmut pivunga immikkut ittumik siunnersortitut ukiut tallimat unnerluussisussaatitaasuni unnerluussisooreerlunga. Ulluinnakkut suliassiissuterpassuit ilaatigut suliarisarpakka – aammattaaq maani nikittaattumik fuldmægtiginngorniarlutik ilinniartunut siunnersortiullunga.
Nikittaattumik fuldmægtiginngorniarlutik ilinniartunut qulakkiigassaraara suliaasa suliarilluagaanissaasa qulakkeerneqarnissaat suliaanullu siunersiueqatigisarlugit. Tamassumani suliaqarnera nuannarilluinnarpara pingaartissimallugulu ukiut ingerlanerinni inuttut ineriartorsimanera. Ineriartortitseqataallungalu siunnersuisuuvunga – namminerlu ilinniarfigeqalugu. Misigisimavunga inatsisilerittuutut pikkorinnerulersimallunga.
Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi sulisuulluni suna nuannernerpaava?
Suliatsinni ukkatarineqarnerpaavoq pitsaalluinnartumik sulinissarput. Suleqatigiit akimut suleqatigiinneq piginnaaneqarfigaarput taamaalillunilu inatsisilerineq atorneqarsinnaalluni naak atorfissaqartitsiviata “avataaniikkaluarluni”. Piginnaaneqarfigaarput immitsinut pitsaasumik suleriaateqalernissarput taamatulli pikkoriffitsinnut iluaqutigalugit.
Ulluinnatsinni eqqarsaammit iliuuseqarneq qanittuararsuuvoq. Isumaqarutta suliat allatut ingerlanneqassasut allanngortitseriaanaavugut. Nuannaraarali periarfissarigakku allatut suleriaaseqarsinnaaneq.
Anna – Ilinniartuunermini ikiorti
Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi sulerisuuit?
Semesterit qulissaat inatsisilerituutut ilinniartuuvunga Politiinullu Naammagittaalliuuteqartarfimmi praktikkertutut aallartissimallunga. Qujanartumillu akornitsinni suli pisariaqartissimagatta praktikkernera naammassimmat ilinniagaqarnerma saniatigut ilinniartutut atorfinitsinneqarpunga.
Ilinniagaqarnerma saniatigut suliffeqarnera pissarsinaqaaq uannuinnarlu iluaqutaangitsunik suliaqartitaasarlunga – kisiannilu aamma inunnut allanut isumaqarluinnartuullutik. Taamaalillunga suliarternissannut pitsaanerpaarlu anguniarlugu sulinissannut kajumiginnilluinnartarpunga.
Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi sulisuulluni suna nuannernerpaava?
Suliamut tunngatillugu oqarsinnaavunga Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi kinaassusersiunngitsumik suliaqarnermut ilinniarfiummat. Tassanimi kinaassusersiunnginneq salliussassaamat tamannalu sungiusagassaalluni. Imaanngilaq misigeqataasinnaannera uanniikunnaarsimasoq – kisianni kinaassusersiunnginnissamut pikkorinnerulersimavunga. Tamannalu siunissami sumiluunniit sulileruma atorfissaqartittuaannartussaavara.
Ilinniartutut ikiortitut suleqatigiit iluanni allatulli pissusissamisoortumik suleqataavunga. Suleqatima akisussaaffimmik tuninissannut tunuarsimaartuungillat. Suleqatigiilluartuuvugut tamarmillu tatiginnipput ilinniartuulluta ikiortit suliatsinnut tapertaalluartuugatta.
Charlotte – Pisortaq
Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi sulerisuuit?
2018-mili Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi pisortatut atorfeqalersimavunga 2022-mili aammattaaq Bevismiddeltilsynet-mi pisortanngorsimallunga. Siornatigut Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi inatsisilerituut allaffeqarfianni qullersaasimallunga. Inatsisileritut ilinniagaqarsimavunga siornatigulli Inatsiseqarnermut Ministereqarfimmi kiisalu namminersortuni eqqartuussissuserisutut atorfeqartarsimallunga.
Inuiaqatigiit inatsisitigut illersugaanerannik pingaartitsissutip tatigineqarnissaanut tunngaveqarnissap ikorfartorneqarnissaata pingaaruteqarnerata naalagaaffimmi suliffeqaqqilernissannut kajumitsitsilersimavoq. Immikkooruteqarluinnarpoq taakkutuaagatta Danmarkimi taamatut suliaqartut.
Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi sulisuulluni suna nuannernerpaava?
Suliatsinnut paasisimasaqarnigut inuussutissarsiutigaarput – tamannalu pisariaqarluinnarpoq suliaq taama oqimaatsigisoq kivinniassagaanni. Taamaammat akimut suleqatigiinnissaq maani pingaaruteqarluinnarlunilu immikkooruteqarluinnarpoq. Qanorluunniit assigiinngitsigisunik ilinniagaqarsimagaluarluta orninniagarput ataasiuvoq anguniakkavulli assigiillutik taamatulli ineriartoriartuaartuassalluta. Tamannaavorli suliassannik pingaaruteqarnerpaaq tanngassimaarutigisinnaavaralu takusinnaallugu suleqatit tamarmik tamanna anguniagaralugu sulimmata.
Akimut suleqatigiilluarnerup imminnullu suliatigut ataqqeqatigiinnerup kinguneraa suleqatigiit nuannersumik suleqatigiinnerat – suliffitsinnilu avatangiisigissaarnigut tamattaalluta pinngortitagut nuannarilluinnarpara.
Anne – Sulisunut siunnersorti
Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi sulerisuuit?
Politikkikkut aqutsinermullu tunngasunik ilinniagaqarsimanera kiisalu ilisimatusarfimmi pisortanik aqutsisutut siunnersuisartutullu misilittakkakka tunuliaqutigalugit immikkut siunnersuisartutut december 2021 Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi atorfinitsinneqarpunga. Suleqatima assigiinngitsunik ilinniagalittut/generalistitut taasarpaanga, tamannalu tulluarluinnarpoq ulluinnakkut sammisarigakkit suut tamarmik suliassiissutit avataaniittut.
Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi sulisuulluni suna nuannernerpaava?
Politiinut naammagittaalliuuteqarnernut isumalioqatigiissittat, ukiumoortumik nalunaarutinut ingerlatsinerit, folketingimit apeqqutinut akissuteqarnerit imaluunniit tusagassiortunit saaffiginnissutit sammissallugit nuannaralugillut tanngassimaarutigaakka inuiaqatigiit akornitsinni suliarput pingaaruteqartuummat politiillu pisortaqarfiannut tatiginninnermut pilersitseqataasuummata.
Ilaatigut Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi sulianni nuannarilluinnarpara eqqarsaatigineraniit piviusunngortillugu suliaqartarneq imminnut qanittuaraamata. Nuannaraara sulianik ingerlatsinerit piviusunngortarnerat aalajangeeqataasarneralu.
Casper – Misissueqqissaarisartutoqaq
Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi sulerisuuit?
Misissueqqissaarisartutoqaavunga Politiinullu Naammagittaalliuuteqartarfimmi atorfeqalerlunga 2019-mi ukiut qulit Østjylland Politiivini oqimaanerusunik misissueqqissaarisartoorerninni. Inuit pikkorilluinnartut maani sulisorineqartut soqutigilersimagakkit suliannullu tunngasunik unammillerneqarusussimallunga.
Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi sulisuulluni suna nuannernerpaava?
Ilaatsigut suliffitsinni misigisimasarpunga allaassutilimmik iliuuseqartugut ikiuiartorasuarluta suliassiissutinik suliaqaleraangatta. Soorlu eqqarsaatigalugu innuttaasup politiinit tigummisaanermini toqukkut qimagukkaangat. Tassani peqqissaaqqissaarluta suliagut aallartittarpagut. Suut tamarmik misissoqqissaarneqartarput misissuillaqqinnerpaat suleqatigalugit. Pisariaqavissumik peqqissaaqqissaarneq kinaassusersiunnginnissarlu nuannarisuuvara.
Suleqatigiinnitsinni ajunngitsumik ingerlasarpugut – akimut suliallit misissueqqissaarisartullu akornitsinni. Immitsinnut isiginissatsinnut pikkorissuuvugut suliavut aamma avataatigut. Tamatta ataatsimut pikkorissuuvugut, peqqissaartuuvugut suliumatuullutalu. Tamannalu tunngavigalugu ilinniagaqarneq pikkorissarnerlu salliunneqartarput.
Jytte – Sulisorisanut akisussaavimmi atorfilik
Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi sulerisuuit?
Eqqartuussissuserisup allattaatut ilinniagaqarsimavunga ukiull 25-t eqqarsuussissuserisunit allatsitut atorfeqarsimallunga Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi atorfininngikkallartillunga. 2012-mi Naammagittaalliuuteqartarfik aallartinneqarmallu suleqataalersimavunga allatsitut kiisalu suliassiissutinik ingerlatsisutut. Ullumikkullu allaffisornikkut fuldmægtigiullunga sulisorisanut akisussaavimmi aningaasaqarnermullu tunngasut sulissutigisarlugit.
Tassaagungali ilaatsigut sulisut nutaat aallartikkaanngata siullersaallunga attavigineqartartoq aallartisarnissaannu malittarisassaat suliarisarakkit aallartilluarnissaallut isumagisarlugit. Tassanerpiarmiipporli suliassannik pilerissuseqarnera. Pingaartilluinnarpara atorfilitsinneqartut aallaqqaammit aallartilluarnissaat.
Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmi sulisuulluni suna nuannernerpaava?
Maani akuerinninneq isumassuinerlu pingaaruteqarput – aamma suleqatigiit assigiinngitsut akorniminni. Atorfineqqaarninnit ullumimut marloriaatit sinnerlugit sulisoqalernikuuvugut. Taamaammat immitsinnut ataqatigiilluarnerput taamanikkulli atuuttup attattuarnissaa pingaarippara. Tamannalu piniarlugu ilaatigut ataatsikkut aqqissuussanik ingerlataqartarpugut. Ataqatigiiaarillaqqissuuvugut – kisiannili ilaatsigut aamma suleqatigiit namminneq aaqqissuisarput piumassutsitik atorlugit. Tassaniikkamimi!
Atorfiit inuttalerneqanngitsut
Inuttassarsiuinerni elektroniskimik inuttassarsiuinermit ingerlatseriaat atortarpagut. Tassani qinnuteqarsinnaavutit nalunaarsuineq ataasiartagaq aqqutigalugu. Ilinnut paasissutissat inuunernit taasassat – CV-t – database-tsinnut toqqorneqartarput nutaanillu inuttalersuinitsinni atorneqartarlutik. Atorfik qinnuteqaatigerusutat tooruk. Qinnuteqaateqarnissannut qilanaarpugut!
JobAgentimut allatsigit
Neriuutigiviuk Politiinut Naammagittaalliuuteqartarfimmut atorfimmik inuttassarsiortoqaleraanngat paasitinneqartarnissannik?
Qinnuteqartunut iserfissaq
Siornatigut naalagaaffimmi suliffeqarfimmi atorfimmik qinnuteqarsimaguit Statens eRekruttering aqqutigalugu uani iseriarlutit paasissutissaatitit nutartersinnaavatit.
